Sukukuvan tutkiminen
Kiinnostuin tutkimaan oman sukuni vanhoja valokuvia läheisen isoäitini menetyksen jälkeen. Vanhoista valokuvista voi löytää paljon tietoa ja ne voivat linkittää uusien, yllättävienkin löytöjen äärelle. Vanhat valokuvat voivat myös herättää itsessä uinuneita muistoja aktiiviseksi. Oma sisäinen uskomus voi avautua uudelle ulottuvuudelle jonkin asian suhteen ja parhaimmillaan se saa itsessä uuden ja myönteisen muutoksen aikaan. Vanhan valokuvan katsominen voi mullistaa oman sisäisen todellisuuden hetkessä toisenlaiselle tasolle.
Sukupotretti, minä edessä oikealla.
Vanhoista sukuvalokuvista näkee helposti kulloisenkin ajan hengen, millaisia vaatteita ihmiset ovat käyttäneet, millainen ympäristö on ollut ja miten ihmiset ovat asettautuneet toisiinsa nähden valokuvan ottamisen hetkellä. Kuva kertoo paljon. Mitä läheisimmistä ihmisistä kuva on otettu sukupolvien takaa, sitä enemmän se avaa oman suvun historiaa. Kuva saattaa myös herättää niin suuren mielenkiinnon, että siinä olevien ihmisten elämänkaaria alkaa selvittämään tarkemmin. Kuvassa olevat ihmiset heräävät ikään kuin eloon ja haluaa selvittää, mitä he tekivät, miten he elivät, millaisia he olivat. Kuvaa voi tarkastella sen aikakauden hengessä milloin se on otettu. Voi kuvitella millaista elämä oli silloin, millaisia ratkaisuja ihmiset tekivät, miten he selviytyivät, ketä he arvostivat, ketä he rakastivat ja mitä he ehkä piilottelivat.
Saadessaan selville näitä asioita, voi siihen sijoittaa itsensä ja tarkastella mikä on ollut se asia joka on periytynyt, ketä muistutan ulkoisesti, millaiset luonteenpiirteet toistuvat minussa, jotka ovat olleet jossakin vanhemmassa sukuni jäsenessä. Vaikka kaikilla on oma elämä omassa aikakaudessa, tietyt asiat, tapahtumat voivat toistua ketjuuntuen myöhemmissä sukupolvissa. Sanaton tieto siirtyy sukupolvelta toiselle perimänä joskus hämmästyttävän tarkasti.
Tämän ymmärtäminen avasi oman elämäni ymmärrettäväksi, yhtäkkiä kaikki olikin ihan helpottavan selkeää. Suvussani oli tapana tehdä näin, olen perinyt tämän, tämä tulee jostakin, tämä on ollut meidän suvussa periytyvä malli, ominainen tapa toimia.
Oman itsen sijoittaminen kuvaan on rikkaus, ymmärrys, että olen kuulunut johonkin, olen ollut osa jotakin, minulla on alusta ja juuret omaan elämääni.
Olen koko elämäni ajan tuntenut ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tunnetta muista ihmisistä. En ole koskaan erityisesti kiintynyt mihinkään paikkaan ja tietynlaista sitoutumisen kammoa on ollut myös ihmisten suhteen. Olen aina ollut hyvin vapaudenhaluinen ja halunnut paljon tilaa ympärilleni. Se ei ole vaikuttanut haitallisesti mihinkään vuorovaikutussuhteisiini mutta se on ollut kuin taustalla vallitseva tasainen kaiku kaikesta, olemisesta elämän virrassa. En ole koskaan tuntenut kärsiväni siitä, olen ajatellut sen olevan osa ominaista persoonaani. Muistan jo lapsuudessa kyselleeni useasti, että onko ihan varma, että kuulun tähän perheeseen. Tietynlainen etäisyyden ottaminen on kuulunut aika monelle sukuni jäsenelle aikakausien taakse. On tehty rohkeita siirtoja, muutettu ulkomaille, pelottomasti käyty elämän kannateltavaksi hyvin ja huonoinkin seurauksin. Voimakkaat henkilöt ovat tehneet vahvoja ja itsenäisiä päätöksiä sukuni historiassa.
Oman itsen sijoittaminen kuvaan on rikkaus, ymmärrys, että olen kuulunut johonkin, olen ollut osa jotakin, minulla on alusta ja juuret omaan elämääni. Minulla on sukulaisia, jotka ovat jo edesmenneitä mutta joiden piirteitä, erikoisuuksia ja perimää vien eteenpäin omassa elämässäni, tekemisissäni, valinnoissani ja ratkaisuissani. Minulla saattaa olla haaveita, joita toteutan siksi, että joltakin sukuni jäseneltä ne jäivät aikoinaan toteuttamatta. Ne jatkuvat minussa. Minua kannatellaan ja tuetaan sukupolvien takaa. Elämä ilmaisee minulle, että tee se, mene eteenpäin, niin me haluamme sinun tekevän. Nyt on sinun vuorosi ja olemme sinun puolellasi. Elämän monimuotoisuuden ymmärrys itsessä sukupolvien takaa on rikkaus. Kaikki tekivät parhaansa ja mikä ei ollut parasta, oli tiedostamattomuutta. Tiedostamattomuuden varjot voidaan valaista lempeästi auki uudessa sukupolvessa. Niitä voidaan käyttää polttoaineena uudenlaisen ymmärryksen luomiseen. Elämän tarkoitus kaikkineen on kehittyä, puhdistua, päästää irti vanhasta ja luoda uutta.
Yksi valokuva avasi minulle koko tämän tiedon, se tuli näkyväksi juuri oikealla hetkellä. Kuulun tähän, olen osa näitä ihmisiä ja näitä ennen olevia ihmisiä. Ulkopuolisuuden tuntemukseni katosivat ja sisäiset juureni tulivat vahvasti itselleni läsnäoleviksi. Näiden ihmisten elämät jatkuvat minussa. Perimän vahva elämänlanka tulee minussa esiin oman persoonallisuuteni kautta. Kunnioitan sukupolvieni ihmisten elämäntarinoita, valintoja ja selviytymisiä. Ne ovat osa myös minua.
”Koko maailma on näyttämö ja miehet, naiset kaikki siin`esiintyvät.
Kukin tulee, menee jokaisell` eläessään on monta osaa
täss`seitsenosaisessa näytelmässä.”
- Shakespeare
Anne Toivonen
----
Fotojoogaa mielelle järjestää Vaikuttava kuva -valokuvauksen verkkokurssin, jonka tarkoituksena on opastaa sinua tunnistamaan ja välittämään tunteita valokuvaamisen keinoin. Kurssi alkaa seuraavan kerran 17.11.2017 ja kestää 5 viikkoa. Lue lisää täältä ja tule mukaan tunnekuvamatkalle, ilmoittautuminen on auki!